Tekoälyä on kehitetty jo 1940-luvulta alkaen ja sitä on hyödynnetty jo vuosia erilaisissa teknologisissa innovaatioissa. Tietokoneiden huima kehitys ja niiden kyky käsitellä suuria tietomääriä tarjoavat uusia mahdollisuuksia, joiden myötä tekoäly on myös tullut näkyvämmin osaksi meidän kaikkien arkipäivää.
Tekoälysovelluksia on jo pitkään käytetty esimerkiksi asiakaspalvelun tukena vastaamaan yleisluontoisimpiin kysymyksiin. Kielen kääntämisessäkin se on jo meille tuttu.Sisällöntuotantoon apuaan tarjoava ChatGPT-sovellus on kehitetty tuottamaan tekoälyn avulla ihmisen tuottaman tekstin kaltaista sisältöä. Voisiko tekoälyn avulla kirjoittaa kokonaisen kirjan? Kyllä voi. Esimerkkejä tekoälyn avulla kirjoitetuista kirjoista löytyy muun muassa täältä ja tekoälyn avulla toteutetuista äänikirjoista täältä.
Olen käyttänyt Chat Gpt -tekoälysovellusta kirjoittamisen tukena, muun muassa kysymällä tekstin runkoa johonkin teemaan. Tuloksena on välillä ollut ihan kelvollistakin tekstiä. Mutta koska tekoäly ei ymmärrä kontekstia ja laajemmin kyseessä olevaa aihetta, tekstiä ei voi tietenkään sellaisenaan käyttää. ChatGPT on myös kysymyksiin suoltanut virheellistä tietoa. Loogisen, ajatuksia herättävän tekstin tuottamiseen tarvitaan siis edelleen ihmistä.
Yrityksen tai yhteisön historiajulkaisun kirjoittamisessa tekoälyä voi hyödyntää. Koska jokainen yritystarina on ainutlaatuinen ja yksilöllinen, sen kirjoittamiseen tarvitaan kuitenkin yhteiskuntaa ja taloushistoriaa tuntevaa ihmistä. Tarvitaan kirjoittaja, joka, perehdyttyään yrityksen toiminnassa syntyneisiin asiakirjoihin ja alan kirjallisuuteen, kokoaa olennaisen tiedon ja luo niistä tarinan.
Henkilöhaastatteluiden avulla yritystarinaan saadaan yksilöllisiä muistelmia, tarinoita ja näkökulmia, joita tekoäly ei osaa kertoa. Ei ainakaan toistaiseksi.
