Kertooko ”yksi kuva enemmän kuin tuhat sanaa”, kuten vanhassa sananlaskussa väitetään? Se riippuu tietenkin paljon kuvasta ja katsojan ymmärryksestä kuvan aiheeseen.
Omassa työssäni tekstien tuottajana eri medioihin tai muihin julkaisuihin olen aina pyrkinyt hankkimaan tekstisisältöä tukevat kuvat alan ammattilaisilta. Kuvilla on tärkeä merkitys huomion herättäjinä ja käsiteltävänä olevan asian havainnollistajina.
Kuvat eri vuosikymmeniltä ovat omiaan kertomaan historiasta. Kävin vastikään Tukholman Fotografiska -museossa, jossa nyt esillä oleva Space – A Visual Journey -näyttely avaa eri aikakausien monimuotoista avaruustutkimusta. Alan tekninen kehitys kuvina kertoo, että meillä on nyt entistä tarkempi käsitys avaruudesta ja sen ilmiöistä kuin vaikkapa vuonna 1840, jolloin John W. Draper otti ensimmäisen kuvan kuusta.
Teknisen kehityksen lisäksi näyttelyn kuvat kertovat myös asenteiden ja naisten roolin muutoksesta alalla: Naiset olivat vielä 1960-luvulla astronauttien vaimoja ja miestensä taustajoukkoa, siitä kertoivat monet lehtijutut kuvineen. Viime vuosikymmeninä naiset ovat myös enenevissä määrin kansainvälisesti arvostettuja avaruustutkijoita ja jopa tulleet valituksi avaruusalusten henkilöstöön.
Fotografiskan näyttelyn hienoimmatkaan kuvat eivät kuitenkaan avaudu aiheeseen perehtymättömälle katsojalle ilman asiantuntevien kirjoittajien tekstejä. Selvää siis, että kuvitus on yhtä tärkeää kuin teksti ja molemmat täydentävät toisiaan.
Kuvien lisäksi tarvitaan myös piirroksia, graafisia elementtejä, sarjakuvia ja pilapiirroksia. Yli 30 vuotta journalistien tekstejä kuvittanut ja kansainvälisestikin palkittu Lasse Rantanen tiivistää osuvasti kuvituksen merkitystä Journalisti -lehden (9/24) haastattelussa: ”Kuvitus on luovuudella rakennettu mittatilaustyö, jolla on viestinnällinen tavoite”.
